Alku

Alku on ollut aika raskas. Tässä pätkiä yhdestä parin päivän takaisesta Whatsapp-keskustelusta. 

Helou,whatsup toimii!

Whatsup on lähes ainoa asia, joka toimii mun elämässä nyt :-(

No syitä miksi on kamalaa: Täällä on kuuma. Heti kun kävelet ekaa kertaa ostoskeskuksessa muistat koko roinan- ja asemanihailukulttuurin kammottavan kokonaisuuden, ei leikkipuistoja, lastenhoito- ja -tarhauskulttuurissa monta tuntematonta tekijää, kukaan paitsi mies ei tajua että oot teidän perheen pomo :). Kalliit ja huonot nettiyhteydet. Ei tosiystäviä. Lapselle ei luontevia suomenkielisiä vuorovaikutusympäristöjä. Ja se alkuvaikutelma on yllättänyt ja kauhistuttanut, että täällä onkin hirveen vähän mitään helposti perheenä yhdessä tehtävää juttua. Oletus on, että lapset jätetään hoitajalle kotiin. Paitsi Spurissa on leikkihuone.

Nolla hoitajaa näköpiirissä. Oltiin vaan ke-pe kaupungissa, sen jälkeen farmilla anopin luona. Alussa yllättävän paljon järkättävää, vaikka oma koti odotti. Järjestely kaoottista helteessä itkevän lapsen kanssa, joka kieltäytyy istumasta rattaissa esim ruokakaupassa ja herättää pahennusta.

Ja sit mua joskus itkettää kun Myy on anopin sylissä ja rakastaa sitä.

En kestä että mun vanhemmista tulee sille jotain kaukaisia epämääräisyyksiä. Ja muutenkin ihan hirveä ikävä mun äitiä ja isää. Itken joka päivä, kun ajattelen niitä. En kestä ajatusta siitä, ettei M sais kokea kaikkea sitä rakkautta, mitä niillä on sille, eikä oppia niitä asioita, mitä se niiltä vois oppia. Tuntuu tosi raskaalta, että täällä mä nyt yksin edustan kaikkea sitä hyvää, mitä haluan Myyn saavan mun suvusta ja suomesta.

...ja oon ainakin nyt niin hukassa ja uupunut, ettei multa just nyt saa mitään muuta hyvää kuin maitoa. Nyt mun pitää soittaa sinne nanny serviceen taas ja kovistella niitä.

-- 

Nyt jo hiukan helpompi olo. Ollaan palattu anopin luolta kotiin. Olisi varmaan suht ookoo olo, jos ei olisi tekemistä odottavia töitä, joista on jo sovittu. Helsingissä meillä oli Suden kanssa toimiva puolipäiväsysteemi, ja kumpikin selvisi työ- ja opintovelvollisuuksistaan omassa puolikkaassaan. Täällä, ainakaan nyt, sama ratkaisu ei erinäisitä syistä toimi. Puuh.